Kuten ehkä huomaatte, olen ollut aika laiska bloggari tässä viime aikoina. Osin syynä on kiire, mutta osin myös se, etten ole oikein tiennyt, mitä kirjoittaisin paljastamatta asioita liikaa. Moni on laittanut minulle viestejä ja huolestuneena kysellyt, miksen juossut Tukholmassa ja onko jokin vialla. Kiitos huolenpidosta. Mikään ei ole vialla, mutta kesän suunnitelmat vähän muuttuivat.
Treenit toki jatkuvat, mutta kisailut jätän tältä kesältä pääosin väliin ja keskityn uuden juoksija- ja triathlonistisukupolven kasvattamiseen. Ensi kesänä palaan sitten taas myös kisoihin, jos kaikki menee hyvin. Meille baby ironman on hartaasti toivottu, mutta yllätti silti ajoituksellaan. Jos syy olisi mikä tahansa muu, harmittaisi suunnattomasti lähteä kisoihin katsojaksi ja kannustajaksi ja etenkin Köpiksen Ironman -reissulle lähteminen tuntuisi vain puukon kääntämiseltä haavassa. Tiedän olevani huomattavasti vahvempi uinnissa ja pyöräilyssä kuin viime kesänä ja olisi toisaalta ollut hauska päästä kokeilemaan Köpiksessä, kuinka paljon Nizzan IM ajasta saisi pois. Nyt syy on kuitenkin niin hyvä, että ihan mielelläni vietän kesän vähän rennommin 🙂
Pohdin pitkään, kirjoitanko raskaudestani blogiini mitään. Omassa työssäni tätä nyt on kuitenkin aika vaikeaa salata ja joka tapauksessa raskaus alkaa jo näkyä. Nyt on 16. viikko menossa ja ennen aika littana vatsani on saanut uuden muodon. Älkää pelästykö… aioin edelleen kirjoittaa juoksuun, triathloniin, ravitsemukseen ym liittyvistä asioista eli mitään pelkkää odotusblogia en tästä ajatellut tehdä.
Kerron tuttuun tapaan myös omasta harjoittelustani. En väitä, että se miten minä liikun tai treenaan raskaana ollessani olisi absoluuttisesti oikein. Jokaisen raskaana olevan naisen kuntotaso ja aiempi harrastustausta toki vaikuttaa siihen, mitä on hyvä tehdä ja kuinka paljon on paljon. Omalla taustallani harjoitusmäärät ovat olleet isoja ja keho on tottunut tietynlaiseen rasitukseen ja aktiiviseen elämäntyyliin – se, mikä on jollekin toiselle huomattavan suuri määrä treeniä, saattaa olla minulle huomattavasti kevennettyä perusharjoittelua. Ennen kaikkea haluan muistuttaa sekä tulevia äitejä, että varmasti hyvää tarkoittavia neuvojia siitä, että raskaus ei ole sairaus. Mitä paremmassa kunnossa äiti on, sitä helpommin raskaus ja synnytys sujuvat ja sitä nopeammin myös palautuminen sujuu.
Joo, tiedän sohivani mehiläispesää: raskaus, äitiys ja lapsenhoito ovat sellaisia asioita, joista kaikilla on jokin vahva mielipide, vaikka tietoa ja kokemusta ei olisikaan. En hyväksy tänne mitään vauva.fi-keskustelupalstatyyppisiä kommentteja enkä aio ottaa kantaa kestovaippohin, kantoliinoihin, perhepeteihin, soseisiin, kakkojen koostumuksiin tai muihin maailman tärkeimpiin asioihin. Tämä ihan vaan tiedoksi 😉
Omat treenini ovat parin viikon flunssaa lukuunottamatta sujuneet hyvin. Raskauden alkumetrit kuluivat Mallorcan harjoitusleirillä pyöräillen ja juosten (ja lievästä kuvotuksesta kärsien), kevät pitkälti juoksukouluja vetäessä ja kiirettä riitti. Nyt työrintamalla on kesän tullen vähän rauhallisempaa ja ehdin tehdä omiakin treenejä. Juoksu tuntuu vielä oikein hyvältä, vaikka vauhti hidastuikin jo heti alussa. Uinti sujuu erinomaisesti ja pyöräily myös, tosin useammilla vessatauoilla. Ehkä pitää kohta nostaa maantiepyörän ohjaustankoa yksi pykälä ylemmäs. Ainoa, josta pari viikkoa sitten jouduin luopumaan, on vetämäni rakas vatsatreeni. Ohjasin siis 50 min vatsatreenitunteja ja tuo pitkä setti pelkkää keskivartaloa alkoi olla jo vähän liikaa. Toki treenaan keskivartaloa edelleen, mutta lyhyemmissä pätkissä ja vähän mukautetuilla liikkeillä. Ihan maksimaalisia treenejä en ole tehnyt ja toki kuuntelen kroppaani entistä tarkemmalla korvalla. Tavoitteena on kuitenkin jatkaa kaikkea niin kauan, kuin hyvältä tuntuu, toivottavasti juoksuakin loppumetreille saakka. Kerron täällä sitten tarkemmin, miten sujuu.
Nauttikaahan kesästä – kun se joskus kunnolla koittaa. Tällä kelillä, kunnon kesää odotellessa, on hyvä hioa uintitaitoja altaassa ja juoksuakaan vesisade ja pieni viileys ei haittaa. Ihanaa kesää kaikille!
– johanna
tahto 