Berliinin maraton juostiin pari viikkoa sitten ja mekin olimme mukana. Wilson Kipsang juoksi uuden maailmanennätyksen 2.03.23 rikkoen vanhan ennätyksen 15 sekunnilla. Hurja vauhti!
Minulla ja Jussilla juoksu kulki mukavasti. Jussi teki oman ennätyksensä 2.40. ja minä pääsin pitkästä aikaa lähemmäs ennätysten rikkomista ajalla 3.22. Pitkästä aikaa fiilis oli sellainen, että oma ennätykseni 3.18 voisi mennä vielä lähivuosina rikki. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että kilometrivauhti pysyi tasaisena ja koko matkan aikana kilometrien keskivauhti vaihteli vain n. 8 sekunnin sisällä. Selvisin siis ilman pahempia notkahduksia.
(rakeinen otos loppusuoralta)
Merkittävää näissä tuloksissa on se, että molemmat pääsivät edellisvuosia parempiin tuloksiin aiempaa vähäisemmällä juoksumäärällä. Väite, että triathlonharjoittelu vaikuttaa usein positiivisesti myös juoksuvauhteihin tuli taas todistettua. Kestävyystreeniä meille on toki kertynyt huimat määrät, mutta eri lajeja vaihdellen. Pitkät lenkit olemme tehneet pääosin hiihtäen ja pyöräillen. Toki juoksua on ollut koko ajan viikottaisessa harjoittelussa mukana ja pitää muistaa myös se, että molemmilla meillä on vahva pohja juoksun osalta rakennettuna. Ennen maratonia panostimme noin 1,5 kuukautta juoksuun ja teimme muutamia hyviä täsmätreenejä maratonvauhtia etsien.
Olen saarnannut monipuolisuuden puolesta jo kyllästymiseen asti, mutta saarnaanpa silti edelleen. Syksy on upeaa juoksuaikaa ja kuulaat syyslenkit ovat vertaansa vailla. Muistakaa hyvät ihmiset kuitenkin talven aikana tehdä muutakin kuin juosta, jotta paikat eivät kevään koittaessa ole hajalla!
Berliinin maratonilla tunnelma ja kannustus ovat vertaansa vailla – Berliinissä siis kannustetaan, ei pelkästään katsota. Tänä sunnuntaina juostaan Vantaan maraton, jonne monet juoksijat ovat menossa ennätyksiään rikkomaan. Itse taidan mennä paikalle kannustamaan. Toivottavasti moni muukin lähtee paikalle kannustusjoukkoihin. Katsojat harvoin arvaavatkaan, kuinka suuri ero katsomisella ja kannustamisella voi juoksijalle olla.
Ja naiset: Jos tavoittelette ennätystä, uskaltakaa mennä epämukavuusalueelle… peruslenkit ovat peruslenkkejä, kilpailut kilpailuja. Ylittäkää muurit heittämällä!
– johanna
P.S. Minulla oli maratonkäytössä nyt ensi kertaa jalassa adidaksen Energy Boostit, jotka toimivat aivan loistavasti (ja tämä ei ole mikään ostettu mainos)! Välipohjamateriaalin huomattava kimmoisuus auttoi eteenpäinvievän askeleen ylläpitämisessä etenkin lopun raskailla kilometreillä.
tahto 
Mahtavaa, on ilo ollut seurata etenkin tämän kesän huikeita tuloksia!
Muistan törmänneeni sinuun ensi kerran opintojen alku aikoina yliopistolla entisessä kotikaupungissamme jollakin massaluennolla. En muista missä urheilutapahtumassa sinut ohimennen bongasin siitä muutaman vuoden kuluttua, mutta oli todella ilo huomata se positiivinen muutos!
Sen jälkeen olen aina välillä sivu silmällä seuraillut tuloksia/lueskellut blogia/osallistunut samoihin tapahtumiin/bongannut teidät hiihtolenkillä(en tiedä mikä ujouspuuska iskee kun en saa suutani auki.) Etenkin näin kesätävyysurheilijana lämmittää mieltä, että löytyy pt jolla on vahva osaaminen sillä saralla! Teitä ei taida olla paljon, tai personal trainereitä on,mutta kestävyysurheiluun painottuneita taitaa olla vähempi, kuntosali-pt:tä sitäkin enenmmän:D
Nyt lähti vähän kauas vaeltamaan tämä teksti, mutta tämän kirjoituksen pointti oli, että hyvä sä! 🙂
Tsemppiä myös tuleviin haasteisiin!
L
Kiitos ihanasta viestistäsi!! On totta, että moni pt on vahvasti suuntautunut salimaailmaan ja siinä suhteessa erotun joukosta. Mielestäni kestävyyslajit vaativat pt:ltä vahvaa omaa kokemusta, muuten esimerkiksi maratonille valmentaminen on aika hataralla pohjalla.
Tule ihmeessä seuraavan kerran hiihtoladulla tai tapahtumissa moikkaamaan! Nyt en ainakaan pysty suoraan yhdistämään, kuka L mahtaa olla kyseessä.
Tsemppiä sinullekin treeneihin ja kisoihin. Ihanaa syksyä!
– Johanna