Iloa, liikettä, voimaa… ja tahtoa

”Habaa – Iloa, liikettä, voimaa” on syksyn paras kirjauutuus – ainakin meidän tekijöiden mielestä… Baba Lybeck kertoo innostavasti siitä, miten hänestä on tullut intohimoinen liikkuja, miten hän on onnistunut yhteensovittamaan liikunnan, työn ja perheen ja mikä pitää hänet liikkeellä. Baba jakaa maratonkokemuksiaan, kertoo tanssin lumosta ja vie lukijan myös triathlonin maailmaan. Välikappaleissa minä ja Ilkka annamme konkreettisia ohjeita esimerkiksi liikunnan aloittamisesta, järkevästä harjoittelusta, ravinnosta, palautumisesta sekä varusteista.

Otsikko kertoo oleellisen myös omasta treenifilosofiastani. Ei ole sattumaa, että ilo on sanoista ykkösenä. Aihe on ajankohtainen juuri nyt, kun ihmiset ovat palailleet lomilta ja  arki taas koittaa. Nostan esiin kolme kärjistettyä liikkujatyyppiä:

1. Sitku-liikkujat: Nyt alkaa jokavuotinen ruikutus kesäkiloista, itseään niskasta kiinni ottamisesta ja ruotuun palaamisesta. Virsi toistuu joulun jälkeen ja keväällä onkin vuorossa bikinikuntoon pääseminen. Siihen ei ikinä päästä ja elokuussa ollaan taas lähtöpisteessä. Onkohan liikunnasta löytynyt iloa koskaan?

2. Atleetit: Kesän triathlonit alkavat pian olla ohi, maratonit ehkä juostu ja hiihtokisat tuntuvat vielä kaukaisilta. Olo on hieman tyhjä ja treenaaminen saattaa tuntua merkityksettömältä. Iloa ja intoa tavallaan riittää, mutta välillä homma karkaa lapasesta, keho ylikuormittuu ja ilo katoaa. Tai harjoittelu puuroutuu, muuttuu suorittamiseksi ja ihminen turhautuu, kun kehitystä ei tapahdu.

3. Jumppahirmut: Kuntokeskusten syyskausi on alkamassa ja jumppahirmut laativat innokkaasti omia aikataulujaan. Maanantaina spinning, pump ja combat, tiistaina muokkaus, kahvakuula ja zumba, keskiviikkona… Iloa varmasti on, mutta tuntien keräily alkaa jossain vaiheessa muodostua pakkomielteeksi eikä mikään enää riitä. Kehitystä tuskin on tapahtunut enää moneen vuoteen kevyempien päivien ja lepopäivien puuttuessa. 

Tiedoksi, että en ole mikään pusipusinaminamikaikenpitääainaollakivaa-ihminen. Treenaus ei aina tunnu kivalta ja välillä varmasti kaikki joutuvat hieman suostuttelemaan itseään lenkille. Kuitenkin olen sitä mieltä, että ilman liikunnan mukanaan tuomaa iloa ei synny motivaatiota ja ilman motivaatiota ei synny tuloksia.

Tekemisen ilo heijastuu myös tuloksiin. Mahtavaa tekemisen iloa ja yhteishenkeä sain itse kokea kaikissa tämän kesän kilpailuissa: Vantaan triathlonilla, Sääksi triathlonilla, Nizzan Ironmanilla, Joroisilla, Satasen kuntoajossa ja HCM:llä – niin kilpailijoiden kuin yleisönkin taholta. Kun päätin tietoisesti nauttia Ironman-kisasta, matka meni yllättävän kivuttomasti ja toisaalta rento ja paineeton juoksu HCM:llä toi tämän kesän juoksumääriini nähden yllättävän hyvän tuloksen. Heikkoja hetkiä toki aina on ja jokaisen pidemmän suorituksen aikana käväisee mielessä epätoivo, mutta se kuuluu asiaan.

Mistä sitten löytäisi liikunnan ilon ja treenivireen syksylle? Kokeile vaikka seuraavia:

1. Sitku-liikkujat: Palkkaa personal trainer ja toteuta oikeasti se, mistä olet jo monet vuodet haaveillut. Sijoitus itseen kannattaa aina. Kun saat osaavan pt:n avulla liikunnan säännölliseksi osaksi elämääsi, huomaat pikkuhiljaa kaipaavasi treenejä. Iloitset onnistumisista ja huomaat sen mahtavan tunteen, jonka treeni saa aikaan. Jos haluat ensin kokeilla itse, lue ohjeet liikkeelle lähtemisestä Habaa-kirjasta 😉 Kokeile eri lajeja ja sovi ystävän kanssa viikottaiset lenkkitreffit. 

2. Atleetit: Pidä muutaman viikon tauko päälajeistasi ja kokeile jotain ihan muuta. Myös pää tarvitsee nollausta kisojen jälkeen ja välillä on ihan virkistävää kokeilla, mitä ihmettä ne muut ihmiset oikein töiden jälkeen tekevät. Pieni tauko auttaa ehkä ainakin vahvistamaan lajivalintaasi, kun sekoilet jalkojesi kanssa zumba-tunnilla. Jos tuntuu, että kaipaat uusia virikkeitä tai kehityksesi jumittaa paikallaan, lähde mukaan juoksukouluun, yhteistreeneihin tai ota lajissasi muutama yksityistunti. Myös ammattilaisen tekemä harjoitusohjelma voi nostaa sinut uudelle tasolle. Vai tutustuisitko vaihteeksi juoksulenkeilläsi polkuihin asvalttiteiden sijaan?

3. Jumppahirmut: Mieti syksyn alussa jumppalukkarisi järkeväksi: pelkkä treenimäärien lisääminen ei kasvata kuntoasi vaan saattaa jopa laskea sitä. Rytmitä viikkoosi tarpeeksi kevyitä tunteja, omia rauhallisempia lenkkejä, sopivasti rääkkitunteja äläkä unohda kehonhuoltoa. Kun et ole jatkuvasti aivan tukossa, ilo tekemiseen säilyy ja tuloksia syntyy. 

Tahto. Se merkitsee minulle iloa, päättäväisyyttä ja toimeen tarttumista. Tahdonvoimaa ja iloista syksyn alkua kaikille!

Johanna

P.S. Muista vielä nämä:

  • Team Tahtoon mahtuu vielä muutama juoksija, ilmoittaudu mukaan 31.8. mennessä. Lisätietoja www.tahtotrainers.fi
  • Habaa – iloa, liikettä, voimaa (Otava 2013) on nyt kaupoissa. Suosittelen!
  • Helsinki Running Tours aloittaa ohjatut polkulenkit. Oletko tutustunut keskuspuiston polkuihin? Lähiaikoina järjestämme yhteislenkkejä myös Nuuksiossa. www.runhelsinki.fi

KuvaIloa, liikettä, voimaa ja tahtoa (ja välillä hampaiden kiristelyä) piti sisällään myös vaellusreissumme UKK:n kansallispuistossa elokuussa. Vaeltaminen on upea tapa kehittää peruskestävyyttä, nauttia Suomen luonnosta ja tyhjentää pää turhista murheista. 

%d bloggaajaa tykkää tästä: