Kun esikoista odottaessani vilkuilin joka päivä joltain nettisivulta, mitä milläkin raskausviikolla tapahtuu, nyt välillä unohdan edes olevani raskaana.
Toki kasvanut pömppö siitä jo muistuttaa aktiivisesti. 14. raskausviikkoon mahtui puolimaraton upeassa säässä, ihana äitienpäivä ja paljon muuta kivaa!
Viikon treenit:
ke: lounaslenkki 1h (mäkiloikkatreeni), hieronta 1h ja lapsen kanssa vesipeuhua
to: kehonhuolto 50 min (firmatunnin pitäminen), juoksu 1h (juoksukoulu, lyhyitä vetoja)
pe: lepopäivä, Kotilääkärin jumppakuvaukset hyytävässä kelissä ja hyötypyöräilyä
la: Helsinki City Run puolimaraton (1.53, rennosti mukavuusalueella, sykkeitä vahtien)
su: palauttava kävelylenkki 1h 10 min esikoisen päiväuniaikaan
ma: Spinning 50 min (ohjaus) + yläkropan salitreeni 35 min, pilatestunnin ohjaus
ti: spinning+vatsatreeni (1h) ohjaus, jonka jälkeen 3km uinti uimastadionilla, matkat pyörällä
Olipa kivaa päästä juoksemaan HCR, vaikka jouduinkin aika paljon jarruttelemaan. Jalat olisivat vieneet, mutta koetin pitää sykkeet aerobisen kynnyksen tuntumassa ja vain vähän sen yli. Keli oli mahtava, tuttuja oli paljon ja järjestelyt toimivat. Toisaalta oli mukava kerrankin juosta mukavuusalueella ja samalla katsella tapahtumaa vähän eri näkökulmasta. Tutuillekin ehti vilkutella ja maalissa oli kerrankin raskaana oleville sopivat tarjoilut – alkoholitonta skumppaa!
Muutenkin viikko sujui treenien osalta oikein mukavasti. Loikissa mahasta ei vielä ole haittaa ja spinning, pyöräily ja uinti sujuvat entiseen tapaan. Hengästyn toki helpommin ja juoksuvauhdit ovat tippuneet, mutta se kuuluu asiaan. Salilla jätin jalkaprässin kovilla painoilla pois, sillä se aiheuttaa jo liian voimakasta painetta lantion seudulle. Onneksi variaatioita jalkaliikkeissä riittää. Vatsatreenin ohjaus tuntuu vielä ihan hyvältä, mutta vähitellen alan keventää siinäkin isoimpia liikkeitä. Tunnen selvästi, koska liike ei enää tunnu normaalilta, vaan aiheuttaa ylimääräistä kiristystä tai venytystä.
Tällä kertaa sain neuvolan ensitapaamisessa lähinnä ihailua liikkumisestani ja säästyin liialta paatokselta. Suosituksethan kannustavat äitejä liikkumaan, mutta silti moni on edelleen todella varovainen liikkumisen suhteen. Raskaus/vauvasivustot kehottavat lepäämään ja korostavat, kuinka paljon keho tekee jo töitä. Tekeehän se. Keho jaksaa kuitenkin huomattavasti paremmin raskauden loppuun, jos sen kunnosta pitää huolta.
Aiemmin vähänlaisesti liikkuneet saavat raskaudesta helposti hyvän tekosyyn jäädä sohvalle (aina) lepäämään. Aktiivisesti liikkuville raskauden aikainen liikunta ei yleensä ole ongelma. Paitsi siinä vaiheessa, kun erilaiset vaivat estävät liikkumisen. Itse en enää epäilisi hetkeäkään hakea osaavan fysioterapeutin apua, jos liitoskivut, selkäsäryt tms vaikeuttavat oleellisesti elämää.
Pilateskoulutuksen myötä olen entistä tarkempi siitä, että kehon pystyasento pysyy mahdollisimman hyvänä ja tukilihakset kunnossa. Kun maha kasvaa, kehon painopiste siirtyy eteen ja lanneselän notko kasvaa. Samalla kudokset löystyvät ja kehonhallinta on normaalia vaikeampaa. Kun keho on normaalia ”löysemmässä” kunnossa, ei pelkkä venyttely ole ratkaisu esimerkiksi selkäongelmiin. Tarvitaan ryhdin tarkkailua, syvien lihasten aktivointia ja oikeiden asentojen opettelua. Jos tähän panostaa ja pitää samalla lihaskunnostaan sekä aerobisesta kunnostaan huolta, pääsee jo aika pitkälle!
Aion seuraavissa postauksissani antaa myös konkreettisia jumppaohjeita raskauden eri vaiheisiin. Pysykää kuulolla 🙂
Johanna
tahto 