Pullareita ja killereitä

Syksyllä omissa treeneissäni fokuksessa on ollut uinti, kuten ehkä otsikosta jo päättelittekin. Tai enpä nyt tiedä, tuovatko nuo sanat ensimmäiseksi uinnin mieleen, jos ei satu lajia harrastamaan…

Merkittävin saavutus uinnin saralla on mielestäni se, että olen oppinut nauttimaan halliuintisessioista! Kaisan & Sebastianin vinkeillä olen koettanut hioa käsivetoa optimaalisemmaksi ja toki kaikkea muuta siinä sivussa. Pari vuotta sitten 25 metrin räpiköinti altaan päästä päähän ei vielä kroolilla onnistunut – tai siis se muistutti lähinnä Tarzanin eloonjäämistaistelua krokotiilien kanssa. Siitä olen onneksi päässyt jo aika paljon eteenpäin ja olen nopeiden radalla jo oikeasti aika nopea.

Tässä 10 huomiotani uinnista:

  1. Juuri kun luulet osaavasi jotain, sinulle kerrotaan 100 muuta korjattavaa asiaa. Kun vedon alkuosa menee suhteellisen hyvin, pettää loppu ja kun loppu on kunnossa, ovat potkut taas lähinnä jarruttavia jne. Lista on loputon.
  2. Uimaleluille tarvitaan kohta oma huone! Luulin, että vain lapset raahaavat uimaleluja mukanaan, mutta omasta uintikassistani löytyvät uikkareiden, lasien ja uimalakin lisäksi myös räpylät ja lättärit (nämä ovat siis erilaisia tekniikkaharjoituksissa käytettäviä apuvälineitä). Pullari ja lauta onneksi löytyvät uimahallista ja metronomia käytämme Jussin kanssa yhteiskäytössä.
  3. Joidenkin tekniikkaharjoitusten (lue: hukkumisharjoitus) tarjoituksena on vaan saada perusuinti tuntumaan lasten leikiltä.
  4. Joidenkin miesten itsetunto ei kestä uimahallissakaan sitä, että nainen menee ohi: seuraavalla kierroksella on pakko taas ryysiä ohi ja jäädä jumittamaan hitaampaa vauhtia eteen. 
  5. Ruuhka-aikaan rinta-uintia nopeiden radalla erittäin rauhallisesti uiva henkilö saa verenpaineen nousemaan vaarallisesti.
  6. Vaikka tekniikkaharjoitukset ovat välillä hukkumisharjoituksia, ovat ne uimahallitreenien suola. Pelkkä perusuinti olisi tylsää. Ja tuleepahan ainakin kaikki pään ontelot välillä huuhdeltua kunnolla 😉
  7. Uimahallin vakiomummojen saunakeskustelut ovat aivan oma taiteenlajinsa.
  8. Potkuissani on ilmeisesti hieman hiomista, sillä pääsen edelleen kovempaa pullarin kanssa (jolloin potkuja ei siis ole lainkaan), kuin potkujen kanssa. 
  9. Ennestään suhteellisen leveät hartiani ovat taas levinneet lisää. Hiihtokauden alettua alan luultavasti muistuttaa kaappia. 
  10. Pari hyvää vetoa riittää tuomaan leveän hymyn koko päiväksi. Se, että oppii aikuisena koko ajan uutta, muttei tule valmiiksi, on mahtavaa. 

Mitä sitten ovat killerit? Nimensä mukaisesti killereitä eli vatsalihaspitoa vedessä, varpaat pinnalla ja käsillä eteenpäin kauhoen. 

Tänään on taas uintipäivä ja treeninä aion tehdä taas tekniikkaharjoituksia. Parin viikon päästä pääsenkin sitten pulahtamaan Canarialla avoveteen ja ulkoaltaaseen…

Hyvää treeniviikkoa!

– Johanna

(11. Uimalakki ei pue ketään. Tyylinäyte Kuopio Triathlonilta 2012)

 

Kuva

 

3 vastausta artikkeliin “Pullareita ja killereitä”

  1. Kiitos Kaima piristävästä blogikirjoituksesta. Oli ”vähän” maanantaityyppinen fiilis hipsiessäni töistä kotiin pimeässä ja päivystyspuhelimen soidessa ahkeraan (ja sen myötä näpit aivan jäässä). Nyt irtoaa jo hymy 🙂

    1. Kiva, jos piristin päivääsi! Altaassa sai muuten tänään harjoitella päällekäinuintia ja väistöjä, sen verran oli ruuhkaa… mutta erilaiset kontaktit vedessä ovatkin jo triathlonista tuttuja 😉 Tsemppiä viikkoon!

  2. Joo, luen juuri Chrissie Wellingtonin kirjaa ”A Life without Limits”, jossa hyviä kuvauksia triathlonin uintiosuuksista. Mielenkiintoinen elämänkerrallinen kirja; voin suositella. Saat lainaankin, jos haluat…
    Hyvää treeniviikkoa!
    J

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: